tiistai 30. huhtikuuta 2013

Kolmas postaus toden sanoo


12.6.2012

la la laa
rakastaa
ei rakasta
lal lal laa

kepeää on
elämä
kun se on ehjä
ehkä kupla
mutta kuitenkin

kesä sanoo
titityy
se on salasanani

minulla on avain
minulla on voima
minulla on

nyt

sitten ei olekaan
sitten olen peloissani
sitten kun
kaikki taas rikkoutuu

ehkä riitän
ehkä en

en tiedä
jokatapauksessa
mistään mitään

en osaa edes varoa
menen päin
luotan

näillä kilometreillä
ei olisi varaa
olla sinisilmäinen

mutta minä olen
olen untuvikko
aallokossa

kaikki muut ovat oppineet jo lentämään
Joonatankin


Murmeli


Joo, tänne saan runoilla


Oi, jospa osaisin
kirjoittaa runon
siitä tulisi
sievä ja rujo
siinä olisin
minä
ja ketä muita?

Vai olisiko siinä puita
sateen aikaan
kun oksat ovat täynnä
kristalleja
joita vieno tuuli
helkyttää maahan.

Oi, saahan, saahan
tehdä sievän runon
jossa autot märkinä
parkkipaikallaan seisoo
ja tuuli kuljettaa kristallit
maahan mutaiseen
ja märkään.

Parvekkeellani
ajattelen silloin
kuinka mukava olisi
jos runon illoin
riipustaisi ja sitä
tarjoaisi muille

Kommenttia vaille
on runo
jossa kristallia on sade
ja parkkipaikka on
märkä ja likainen.

Murmeli

Alku aina hankalaa, varsinkin kirjoittamisessa

Aloitan tämän blogin pitämisen, jotta mahdollisesti saisin palautetta omista teksteistäni ja että kehittyisin myös muiden tekstien kommentoijana. Olen harrastajakirjoittaja ja minulla on hyvin vähän valmista materiaalia, mutta toivon että tämä blogi elää siihen asti ainakin kunnes minulla on tarpeeksi materiaalia osallistua kirjoituskilpailuun tai julkaista jotain vaikka omakustanteena.


Osoitin vilkkuu tyhjällä tiedostolla
odotan kunnes se tulee
kirjoitus pursuaa
kuin luontodokumentin kukat
puhkeaa kukkaan nopeutettuna
versoo aivoista pakotettuna
käden liikkuessa näppäimistöllä
tiedosto täyttyy ja laskee sanoja
hiljennän tahtia ja kuuntelen
mitä sormet kirjoittavatkaan
ettei vain mitään tyhjää
täytöksi tietokoneelle
vaikka runo onkin pieni tiedosto.

Murmeli